1 # Lehdistötiedotteiden kirjoittaminen
3 Tämä dokumentti on tehty käyttäen hyväksi [STT:n tyylikirjaa](http://www.stt.fi/fi/tyylikirja/).
5 Lehdistötiedoteluonnokset lähetetään effi-aktivistit-listalle, jossa tiedotteet editoidaan nopeasti. Usein tiedote on tärkeää saada nopeasti ulos. Tarkempi analyysi voidaan tehdä myöhemmin esimerkiksi blogikirjoituksessa. Tiedotteen rakenne on sellainen, että pääasia selviää ensimmäisen kappaleen lukemalla sellaisellekin joka ei ole Effistä tai tiedotteen aiheesta aikaisemmin kuullut. Tiedotteen rakenteesta kannattaa katsoa mallia jostain vanhasta tiedotteesta:
6 * Otsikkotiedot (mm. yhdistyksen nimi ja päiväys)
8 * Bulkkiteksti: 1-2 kappaleen neutraali ingressi, pääsitaatti, 1-2 asiakappaletta, loppusitaatti (bulkkitekstin pituus ei koskaan saisi ylittää 2000 merkkiä, mielellään vähemmän).
9 * Lisätietoja: linkkejä aiheeseen liittyviin sivuihin, mielellään tarpeelliset viitteet, jotta toimittaja voi vahvistaa itse halutessaan tiedotteessa esitetyt väitteet.
10 * Lopuksi Effin yleisesittely.
12 Tiedotteen pitäisi olla suoraan julkaisuvalmis lehtiartikkeli. Kielen värikkyys on tyylikysymys: kansalaisjärjestö saa olla värikkäämpi kuin yritys, mutta ei liikaa, jotta uskottavuus ei kärsi. Siksi kielellistä räväkkyyttä tulee välttää - antaa asioiden puhua puolestaan.
14 Aluksi mieti, kannattaako asiasta tehdä lehdistötiedote ja mitä asioita siinä kannattaa korostaa. Mikä on kohdeyleisö (IT-lehdet, suuri yleisö, STT:n kaltaiset uutistoimistot jne.)? Esimerkiksi [STT:n uutiskriteerit](http://www.stt.fi/fi/tyylikirja/ideasta_jutuksi/) ovat: merkitys, kiinnostavuus, yllättävyys, ajankohtaisuus ja läheisyys. Aiheen kiinnostavuuteen vaikuttavat myös uutistilanne, asian muualla saama mediajulkisuus ja se, kiinnostaako aihe ylipäätään median kohdeyleisöä.