-- Teemu Leisti 2011-12-01
---
+Teemun kommentit on oikein hyviä. Mainitut tarkennukset kannattanee sääntöihin merkitä.
+Itse vierastan käytännön ohjeiden antamista säännöissä (on myös huomattava tiettyjen lippuleikkien vaikutus etäosallistumiseen joka oli yksi sääntömuutoksen tarkoituksista). Alunperin
+tarkoista 'betonoiduista' tehtävänkuvista haluttiin eroon, mutta on hyvin pitkälti mielipidekysymys pitääkö ne säännöissä olla.
+
+Ehdoton enemmistö tarkoittaa että äänestettävän asian tulee saada vähintään 50% äänistä, yksinkertainen enemmistö tarkoittaa että valittavaksi tulee se joka saa eniten ääniä. Tämä toki on olleellista vain niissä tapauksissa kun ehdotuksia on enemmän kuin kaksi. Ehdottoman enemmistön kohdalla voi siis tulla tilanne että kolmesta ehdotuksesta mikään ei voita. Tällaisia käytetään usein esimerkiksi sääntömuutosten ja vastaavien isojen/monimutkaisten asioiden kohdalla, kun halutaan ettei valittavaksi tule 'paras huonoista vaihtoehdoista'.
+
+Myönnettäköön että toimihenkilö -nimitys saattaa näyttää hieman sekavalta. Toimihenkilöä on käytetty yleisterminä tarkoittamaan henkilöä jolle jokin (ennalta määrätty) toimi on annettu. Tämä voi olla yhdistyksen kokouksen kohdalla esimerkiksi selvitysmies/projektipäällikkö jotain tiettyä asiaa varten. Hallituksen valitsemat toimihenkilöt viittaavat hallituksen sisäisiin pesteihin (tiedottaja, urheiluvastaava, ulkoministeri, virallinen vakooja jne). Tässä on haettu ettei toimintaa turhaan määriteltäisi säännöissä vaan voitaisiin elää paremmin tilanteen mukaan. Yleisesti kaikessa aina yhdistyksen kokouksen päätös menee hallituksen päätösten edelle, eli sinänsä tuosta tulee kaksi toimihenkilötyyppiä (ei vain ole eksplisiittisesti kerrottu mitä niiden pitää olla).
+Säännöissä jätetään siis mahdollisuus kummalle tahansa valita toimihenkilöitä tarvittaessa, kuten vanhoissakin säännöissä.
+
+-- Miikka 2012-12-03
+
+---